Odotuksen värit 2011

 Kesällä 2011 pidin yksityisnäyttelyn Vaajakoskella, Jyväskylän ehkä kauneimmassa rakennuksessa, Wanhassa Woimalassa. Kosken päällä sijaitseva rakennus on kaupungin omistuksessa, mutta sitä vuokraa tällä hetkellä Naissaaren kahvila. Tilassa pidetään konsertteja, häitä ja kesäkaudella myös taidenäyttelyitä. Tosin, jos näyttelyitä aiotaan järjestää tulevaisuudessakin, on häiden aikaan näyttelytilaan pystytettävän baaritiskin sijainti suunniteltava uudelleen. Tila on niin suuri, että baarin ei välttämättä tarvitsisi karhukaappeineen sijaita näyttelyn keskeisimmällä, valoisimmalla ja tärkeimmällä kohdalla. Etäisyys maalauksiin oli parhaimmillaan vain kymmenisen senttiä. Huomioitavaa on myös, että teokset on kiinnitetty katosta roikkuviin irtoseinäkkeisiin, joihin laitamyötäisen häävieraan ei paljon kannata nojailla. Muuten kannatan ravintolatoiminnan ja taidenäyttelyjen yhdistämistä, se vain vaatii vähän suunnittelua. Tästä toimivana esimerkkinä mainittakoon Baari Vakiopaine Jyväskylässä, jossa pidin ensimmäisen yksityisnäyttelyni 2003. Löysin sattumalta kuvan yhdestä maalauksesta, muuten koko näyttely tuli teosten osalta aika huonosti dokumentoitua.

Valkoiset kuutiot, 2003. Öljyväri kankaalle. 100x100cm. Yksityisomistuksessa.

Odotuksen värit-näyttelyssä oli 18 maalausta. Öljyväri- ja akryylivärimaalauksia, vähän sekatekniikkaa ja pari carborundumia. Kävijöitä oli noin 200-300. Kuulemma vieraskirjaan ei laiteta kovinkaan usein nimeä(!)

Kesäyö ja varjo, 2011. Öljyväri kankaalle. 90x90cm. Myytävänä.

Millaiset värit kuvaavat odotusta? Mitä kaikkea me odotamme? Miksi odottaminen leimaa ja rytmittää niin vahvasti elämää? Liittyykö jatkuva odottaminen vuodenaikoihin tai onnellisuuteen? Onko odottaminen elämälle merkityksen antava tapa vai pitäisikö siitä päästä eroon?

Yksityisomistuksessa.

Positiivisten ja negatiivisten odotusten dialoginen vuorottelu ja toisaalta menneen ajan idealisointi ovat tämän näyttelyn teemoja. Kärsimättömyys, halutun odottaminen, sen saavuttaminen ja sen menettämisen pelonsekainen odotus.

Sama ajatus I-III, 2011. Öljyväri kankaalle. 70x50cm/kpl. Yksityisomistuksessa.

 

Teokset ovat valmistuneet vuosien 2010 ja 2011 aikana ja tyyliltään ne ovat maisemallisia, abstraktin ja puoliabstraktin rajamailla. Sisällöllisesti ne ovat tutkimuksia omista asenteistani ja henkilökohtaisista odotuksistani sekä universaalimpia odotus- ja nostalgiapohdintoja. Odotus on ristiriitainen tila.

Romanttiset linnut, 2010. Akryyli- ja peiteväri kartongille. 80x60cm. Yksityisomistuksessa.

Heila, 2011. Akryyli- ja peiteväri kartongille. 70x80cm. Yksityisomistuksessa.

Hyvä kauppa, 2011. Akryyli- ja peiteväri kartongille. 70x80cm. Yksityisomistuksessa.

Taustaa Idunin uni -maalauksille

IDUN, eli "elvyttäjä", oli yksi skandinaavisen mytologian jumalattarista. Islannin kansalliseepoksessa Eddassa Idun oli Aasojen sukuun kuuluvan jättiläisjumala Bragin vaimo. Idunilla oli hallussaan taikaomenat, joiden avulla aasat pysyivät ikuisesti nuorina. Myrskyjättiläinen Tjasse kaappasi Idunin ja aasajättiläiset alkoivat vanheta. Hänet kuitenkin toimitti takaisin Loki, joka surmasi Tjassen.

 Vesillä oleminen on maailman parasta. Miehelläni ja minulla on työn alla 1891 Varkauden konepajalla rakennettu n. 20-metrinen risteilylaiva. Alus on hirvittävässä kunnossa, mutta siitä tulee maailman hienoin kesämökki. Kun Helsinkiläinen Julius af Lindfors rakennutti  laivan 120-vuotta sitten, sen nimi oli Idun. Tämän jälkeen se on käynyt läpi monta nimen- ja muodonmuutosta. Rungon profiili on onneksi vielä tunnistettavissa ja ikkunarivistö. Nyt sen nimi on taas Idun.

Olen nimennyt edellä olevan maalausparin "Idunin uneksi". Nimi viittaa paitsi Eddan Iduniin, ”elvyttäjään” myös Idun-laivaan, Päijänteen rantoja aikanaan myötäilevään helmeen, meidän ja ystäviemme ”elvyttäjään”. Ensimmäiset versiot teosparista valmistuivat talvella 2010 ja ne kuvasivat mielestäni Korpilahtelaisia järvinäkymiä talvella. Ajattelin syvässä jäässä nukkuvaa laivaa, joka odottaa kesää, ja sitä että se rakennetaan taas kauniiksi. Tuolloin mielikuvat projektin etenemisestä olivat hieman – no, aikataulullisesti optimistisia. Toinen maalauksista, ”Idunin uni I”, vanhassa kuosissaan, oli esillä Jyväskylän taiteilijaseuran 66. vuosinäyttelyssä Jyväskylän taidemuseolla.

Kevään ja kesän 2011 aikana tuntui, että laivaremontin valmistumisessa ja unelman toteutumisessa tulee kestämään vielä kauan. Päijännemaisemien päälle laskeutui keltaisia, harmaita ja sinertäviä ”häiriöitä”, jotka peittivät alleen suuren osan maisemaa. Samalla ne sitoivat teokset enemmän yhteenkuuluviksi ja nimenomaan päällekkäin sijoitettaviksi. Idunin valmistumista voi seurata tuolla:http://idun1891.blogspot.com/